Nord Stream julkisti ympäristötarkkailutulokset

• Nord Streamin julkaisema raportti sisältää kaikki kansalliset ympäristötarkkailun tulokset vuodelta 2010
• Ympäristövaikutukset olivat arvioidulla tasolla tai arvioitua vähäisempiä

10. lokakuuta 2011 | Zug/Helsinki | Nord Stream toteuttaa Itämerellä maakaasuputken rakentamisen ja käytön yhteydessä kattavaa ympäristön ja sosiaalisten vaikutusten tarkkailuohjelmaa jokaisessa maassa, jonka vesien kautta putkilinjan reitti kulkee. Kansallisten seurantaraporttien lisäksi Nord Stream tarjoaa läpinäkyvän kokonaiskuvan muodostamiseksi yhteenvedon kaikista kansallisista tarkkailutuloksista. Tänään julkistettu kokonaisraportti sisältää tulokset putkilinjan koko reitillä sijaitsevasta tuhannesta tutkimuspisteestä.

Vuonna 2010 toteutetun ympäristötarkkailun pääjohtopäätös on, että Nord Stream -kaasuputken rakentamisella ei ole ollut merkittävää vaikutusta ympäristöön. Nord Streamin ympäristövaikutusten arvioinneissa käytetyt laskelmat ja mallinnukset ovat olleet paikkansapitäviä, ja todellisten ympäristövaikutusten arvioidaan tähän mennessä olleen ympäristövaikutusten arviointien mukaisia tai arvioitua vähäisempiä.

Nord Streamin kansalliset ympäristötarkkailuohjelmat on laadittu kunkin maan olosuhteiden ja lainsäädännön mukaisesti. Maantieteellisen läheisyyden vuoksi myös mahdollisia rajat ylittäviä ympäristövaikutuksia Suomesta Viroon ja Venäjältä Suomeen tarkkaillaan Suomenlahden alueella. Tänään julkaistu raportti toimitetaan kaikkiin yhdeksään Itämeren maahan (Venäjä, Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Puola, Liettua, Latvia ja Viro).

Nord Streamin ympäristötarkkailuohjelmassa tutkitaan kuuttatoista eri kohdetta, kuten maakaasuputken rakentamisen vaikutusta vedenlaatuun, pohjavirtauksiin, linnustoon ja kaloihin, sekä merenpohjan palautumista rakentamisen jälkeen. Myös sosioekonomisia vaikutuksia tarkkaillaan, kuten mahdollisia vaikutuksia kulttuuriperintöön ja kalastuselinkeinoon.

Nord Stream on teettänyt tutkimuksia yli kahdellakymmenellä asiantuntijayrityksellä ja tutkimuslaitoksella. Näihin kuuluvat muun muassa Luode Consulting Oy (Suomi), SYKEn merikeskus (Suomi), Marin Mätteknik Ab (Ruotsi), DHI Water Environment Health (Tanska), Marine Monitoring Ab (Ruotsi), AquaVision (Alankomaat), Freie Universität Berlin (Saksa) ja Ecosafety (Venäjä).

Tutkimusaineiston analysoivat kansainvälisesti tunnetut laboratoriot, kuten ALS Scandinavia (Ruotsi) ja Verifin (Suomi). Tulokset raportoidaan kansallisille ympäristöviranomaisille jokaisessa maassa, jonka vesien kautta putkilinja kulkee. Nord Stream aikoo investoida ympäristön ja sosiaalisten vaikutusten tarkkailuohjelmaansa noin 40 miljoonaa euroa vuoteen 2016 saakka. Tarkkailutuloksista laaditaan vuosittain kokonaisraportti. Alla esitetään tiivistelmät tähänastisista maakohtaisista tuloksista.

Venäjä

• Tarkkailutulokset osoittavat, että ympäristövaikutukset ovat luonteeltaan paikallisia ja kestoltaan lyhytaikaisia.
• Huolimatta mittavista rakennustöistä Portovajan lahdella vuonna 2010, vedenlaatuun ei havaittu aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia.
• Veden kiintoainepitoisuudet osoittautuivat alhaisemmiksi kuin arvot, jotka esiteltiin virallisten venäläisten asiantuntijalautakuntien hyväksymissä suunnittelu-asiakirjoissa.

Suomi

• Ammusten raivauksen, kiviaineksen sijoituksen ja putkenlaskun vaikutukset vedenlaatuun olivat vähäisiä tai merkityksettömiä, paikallisia ja rajoittuivat sedimentin lyhytaikaiseen leviämiseen. Rakennustoimenpiteistä aiheutunut haitta-aineiden leviäminen oli hyvin vähäistä, ja vaikutukset kasvistoon ja eläimistöön olivat merkityksettömiä.
• Suomen vesillä toteutetuilla rakennustoimenpiteillä ei havaittu olevan mitattavia rajat ylittäviä vaikutuksia Viron talousvyöhykkeellä, eikä Venäjän vesillä toteutetuilla rakennustoimenpiteillä havaittu olevan mitattavia rajat ylittäviä vaikutuksia Suomen talousvyöhykkeellä.
• Tarkkailutulokset osoittavat, että mallinnuksiin perustuneet ympäristövaikutusten arvioinnit ovat konservatiivisia.
• Ympäristötarkkailu osoitti, etteivät ammusten raivaus tai putkenlasku aiheuttaneet vaikutuksia kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin hylkyihin, tynnyreihin tai kaapeleihin.

Ruotsi

• Vuonna 2010 Ruotsissa toteutettu vedenlaadun, hydrografian, kalojen, pohjaeläimien ja kalastuksen tarkkailu keskittyi lähtötilannetietojen keräämiseen rakennustoimenpiteiden ja käytön mahdollisten vaikutusten mittaamiseksi kahden Natura 2000 -alueen lähistöllä (Hoburgs Bank ja Norra Midsjöbanken).
• Ruotsin viranomaisille kesäkuussa raportoidut tarkkailutulokset vuodelta 2011 (katso tästä) ovat positiivisia useiden mittausten suhteen. Esimerkiksi pohjavirtauksissa tai suolaisen veden sisääntulo-virtauksessa Itämerelle ei havaittu vaikutuksia. Myöskään simpukoiden haitta-ainepitoisuuksissa ei havaittu negatiivisia vaikutuksia. Tulokset tullaan sisällyttämään seuraavaan vuosiraporttiin (2011).
• Hoburgs Bankin ja Norra Midsjöbankenin Natura 2000 -alueiden lähellä mitatut sameusarvot olivat ympäristötutkimuksen arvioita alhaisempia. Mitatut arvot eivät ole missään vaiheessa olleet lähelläkään Ruotsin hallituksen lupaehtoihin sisällyttämää raja-arvoa 15 mg/l. Keskimääräinen sameus oli Nord Streamin toteuttamien kaivuutöiden aikana alle 2 mg/l. Tulokset tullaan sisällyttämään seuraavaan vuosiraporttiin (2011).

Tanska

• Hylkyjen tarkkailu ennen ensimmäisen putkilinjan asennustöitä sekä niiden jälkeen osoitti, etteivät ensimmäisen putkilinjan rakennustoimenpiteet vahingoittaneet kulttuuriperintökohteita.
• Kemiallisten sotatarvikkeiden tarkkailutulokset osoittivat, etteivät ensimmäisen putkilinjan rakennustoimenpiteet vahingoittaneet viittä tarkkailtua kohdetta.
• Tanskassa vuonna 2010 toteutettu sedimentin, hydrografian, kalojen ja pohjaeläimien tarkkailu keskittyi lähtötilannetietojen keräämiseen rakennustoimenpiteiden ja käytön mahdollisten vaikutusten mittaamiseksi.

Saksa

• Vedenlaadun tarkkailu osoitti, että merenpohjan muokkaustoimenpiteiden aiheuttama sameuden nousu oli Nord Streamin ympäristövaikutusten arvioinneissa mallinnettujen ennusteiden mukaista. Mittavat sameuden taustamittaukset osoittavat, ettei rakennustoimenpiteillä ole ollut mitattavia vaikutuksia välivesiympäristöön.
• Merinisäkkäiden tarkkailu osoitti, ettei Nord Streamin rakennustoimenpiteistä johtuvasta melusta aiheutunut havaittavia vaikutuksia harmaahylkeiden lukumäärään Greifswaldinlahdella tai pyöriäisten esiintymiseen Pommerin poukamassa.
• Ilmasta käsin tehdyt merilintujen tutkimukset osoittivat, että Nord Streamin rakennustoimenpiteissä käyttämät alukset aiheuttivat lisähäiriötä, mutta niiden vaikutuksia ei voitu erotella muun kauppamerenkulun aiheuttamasta häiriöstä. Hylkeiden tarkkailutoimenpiteet osoittivat, etteivät avomerellä toukokuun ja joulukuun 2010 välisenä aikana toteutetut rakennustoimenpiteet aiheuttaneet mitattavia vaikutuksia.

Raportin voi ladata kokonaisuudessaan täältä.

Lataa PDF-tiedosto