Tarkkailu tuo arvokasta tietoa Itämeren ympäristöstä
Nord Stream aikoo investoida ympäristön ja sosiaalisten vaikutusten tarkkailuohjelmiinsa noin 40 miljoonaa euroa seuratakseen putkilinjan rakentamisesta ja käytöstä mahdollisesti aiheutuvia ympäristövaikutuksia vuoteen 2016 saakka.
Nord Stream kehitti viisi kansallista ympäristön tarkkailuohjelmaa Venäjän, Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan hankkeelle myöntämien lupien vaatimusten mukaisesti. Niiden tavoitteena on dokumentoida putkilinjan rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvat ympäristövaikutukset kunkin valtion alueella. Kansalliset tarkkailuohjelmat on räätälöity kunkin valtion asettamiin vaatimuksiin. Yli 20 yritystä osallistuu kansallisissa tarkkailuohjelmissa määriteltyihin tutkimuksiin. Tutkimusten avulla selvitetään, onko Nord Streamin kaksoisputkilinjan rakentamisesta aiheutunut vaikutuksia Itämeren ympäristölle, ja minkälaisia mahdolliset vaikutukset ovat.
Viisi maata, viisi ohjelmaa
Ympäristön ja sosiaalisten vaikutusten tarkkailuohjelmat käynnistettiin ensimmäisen putkilinjan rakennustöiden alkaessa huhtikuussa 2010, ja ne jatkuvat putkilinjan käyttövaiheessa vuoteen 2016 saakka. Vuosina 2010 ja 2011 Nord Stream investoi ohjelmiin 20 miljoonaa euroa. Tarkkailutulosten avulla voidaan varmistaa, että kansallisia lupaehtoja noudatetaan. Niillä voidaan myös perustella mahdollisesti tarvittavia korjaustoimenpiteitä.
Tutkimuksissa tarkkaillaan 16 kohdetta, kuten vedenlaatua, merenpohjan palautumista, kalakantoja, linnustoa ja nisäkäspopulaatioita. Joitakin kohteita tarkkaillaan vain osassa maita ja joitakin vain tietyillä alueilla riippuen ympäristöolosuhteiden vaihteluista ja rakennustöistä. Putkilinjan reitillä kerätään näytteitä noin 1 000 pisteessä Venäjällä, Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa. Näytteet analysoidaan kansainvälisesti tunnetuissa laboratorioissa. Tarkkailutulokset kerätään Nord Streamin vuosittaiseen tarkkailuraporttiin, jaetaan kunkin viiden maan kansallisille viranomaisille sekä julkaistaan tietopankissamme. Lisäksi Nord Stream on sitoutunut jakamaan tutkimusaineistonsa HELCOMille, joka on Itämeren suojeluun keskittyvä järjestö. Tarkkailun aikana kerätty tieto tukee HELCOMin Baltic Sea Action Plan -ohjelmaa, jonka tavoitteena on palauttaa Itämeren ekologinen tila hyväksi vuoteen 2021 mennessä.
Vahva pohja
Kerättävän aineiston luokittelemista varten Itämeren ympäristön tilasta kerättiin vertailutietoa ennen putkilinjan rakentamista useissa tutkimuksissa, joista ensimmäinen toteutettiin jo vuonna 1995. Tähän mennessä kaikki näytteenottopisteissä kerätyt tiedot ovat olleet ympäristövaikutusten arvioinneissa määriteltyjen rajojen sisällä, mikä oli edellytys rakennuslupien myöntämiselle.
Suurimpien vaikutusten arvioidaan aiheutuvan putkilinjan rakennustöistä, mutta ei varsinaisesta putken asentamisesta. Merenpohjaan laskeutuessaan putkilinjat aiheuttavat ainoastaan vähäistä veden samentumista, joka asettuu pian takaisin. Auraamisen, kaivuutöiden ja kiviaineksen sijoituksen kaltaisilla rakennustöillä on suurempia, joskin lyhytaikaisia ympäristövaikutuksia. Ympäristötarkkailu jatkuu muutamia vuosia putkilinjan käyttöönoton jälkeen.
Asennustöiden päätyttyä putkilinjan ei kuitenkaan oleteta vaikuttavan ympäristöön, paitsi yhdellä myönteisellä tavalla. Se saattaa nimittäin muodostaa keinotekoisen riutan, joka tarjoaa uuden elinympäristön kasvillisuudelle, kaloille ja muulle eläimistölle.
